tiistai 29. heinäkuuta 2014

Unelma tupa

Talokuume se vaan kasvaa kasvamistaan! Vaikkakin rakastan nykyistä kotiamme ja viihdyn täällä paremmin kuin hyvin, olen alkanut haaveilemaan omasta talosta. Jonakin päivänä haluan rakennuttaa talon, toisena entisöidä jotain vanhaa. Ja siis kaikki ne ideat mitä päässä pyörii! Ja kuinka uudet ideat kumoaa ne vanhat. Miten ikinä voi päätyä mihinkään ratkaisuihin esim. laattojen valitsemisessa saati talopaketissa! Miten saa kaikki ideat oikeasti toimimaan ja mistä tietää, miltä ne sitten valmiina näyttää.



Rakentaminen tuskin koskaan tulee olemaan vaihtoehto. Emme I:n kanssa kumpikaan ole mitään rakennusmiehiä. Suurin haaste kuitenkin rakentamisessa tulisi olemaan minun osalta kärsivällisyys. Olisin varmaan valkkaamassa tapetteja ja sohvaa siinä vaiheessa kun tonttia kaavoitetaan :D
I taas puolestaan hermostuisi minuun kun hössötän jostain mikä ei ole vielä edes ajankohtaista. Ehkä siis jätämme rakentamisen.. tai ainakin harkitsemme asian todella tarkkaan ennekuin aloitamme :)

Unelmahan olisi puutalo. Vanha puutalo. Tai ainakin vanhan näköinen. Valkoinen tai vaaela väriltään ja hieman koristeellinnen ulkokuori. Ei "mummonmökki" tyylinen, mutta ei myöskään kartanomainen. Sellainen, missä olisi iso lasitettu veranta. Se olisi ihan paras! Isoäitini lapsuudenkodissa on sellainen ja sellaisen juuri haluaisin. Sen talon kuisti on rakennettu 1800-1900 lukujen vaihteessa. Ehkä juuri siksi, se on niin ihana!
Haluaisin taloon myös valkoisen tai vaalean harmaan lautalattian. Olisin tahtonut vaihtaa lattian sellaiseen jo nykyisessä asunnossamme, mutta jostain kumman syystä mua ei kuunneltu.. Kuulemma kallista ja turhaa!?! Sellainen lattia muuten löytyy myös isoäitini kodista. Ah, se on ihana talo!


Isoäitini lapsuudenkoti.




Maalaistalon idylliä höystettynä modernilla sisutuksella. Iso piha, järven ranta.. Jostain sellaisesta mä unelmoin tällähetkellä. :) Josps ensiviikolla ehtis Jyväskylän asuntomessuille haaveilemaan lisää! Ehkä jonain päivänä tämäkin asia on ajakohtainen.

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Aapua!

Siis voiko joku ystävällisesti kertoa, mihin mun kuvat aiemmista postauksista on hävinneet?! Ihan tyhmää.. Enhän mä niitä minnekkään ole tallennellut. hmph! Alanko mä tässä nyt räpsii niihin uudestaan kuvia..

torstai 24. heinäkuuta 2014

Ihanaaaaaa!

Siis tää keli! Tää kesä! Vapaapäivä! Tää on niin kivaa! <3 

Oon koko päivän tirisyttänyt rasvaa auringossa ja sainkin kauniin räikyvänpunaisen värin pintaan. Ups. Se tuli vähän vaivihkaa. Tänään on tullut nautittua auringosta ja kesästä kyllä oikein tosissaan. Pöndeilty, syöty eväitä ulkona, shoppailtu "kyläkaupassa" ja läträtty vedessä.
Minä ja koira molemmat. Lämpömittari järvessä näytti +28 astetta. Linnunmaitoo! Koko viime kesänä en varmaan uinut niin paljon kuin tänään! Päivä siis taas vierähti purtsilla ja taidan aamulla ottaa saman suunnan ennen töihin menoa. 

Venekuume vaan kasvaa kun aikansa viettää tuolla veden äärellä "kapteenien" keskuudessa. Haaveena olis joku sellaine botski, missä olisi tilaa nukkua ja vaikka vähän valmistaa pientä purtavaakin. Ei kovin isoa, eikä mitään kovin pientäkään. Ei sen veneen tarvitse kovin kovaa mennä, mutta ei myöskään mitään hidasta put put- venettäkään. Sellainen sievä, toimiva ja edullinen kokonaisuus. Ehkä mä joskus ostan sen paatin. Sit kun mulla on kesällä lomaa ja aikaa veneillä.. Sitten joskus ;) Hyvävelin kanssa tänään keskusteltiin ja suunniteltiin, että ostetaan ensikesäksi vesiskootteri. Olishan sekin jotain! 



Heräteostona ostin "kyläkaupasta" tänään Karjalaisen Jukan uuden levyn, joka meinaan on tosi hyvä! Oon sitä nyt popitellut koko päivän autoa ajaessa. Viime talvena oltiin tyttöjen kanssa Ylläksellä Karjalaisen keikalla. Se oli ihan HULLUN HYVÄ! <3 Pakko ehkä nähdä se joskus uudestaankin livenä.

maanantai 21. heinäkuuta 2014

Voihan markkinat!

Viikonloppuna Keuruulla oltiin markkina humussa!

Markkinat ja muut paikalliset isot tapahtumat on siitä mukavia, että näkee vanhoja kavereita ja tuttuja. Vähän kuin iso luokkakokous. On mukava kuulla mitä heille kuuluu ja missä mennään. Joku osti asunnon, joku menee naimisiin, joku sai mahtavan opiskelu paikan, joku sai hyvän työn ja vaihtoi paikkakuntaa, jollakin kaikki on kuin ennenkin ja hyvin pyyhkii. Kuulimme myös, että kaverimme saavat tammikuussa esikoisensa! Oi onnea!! <3 niin se maailma vain muuttuu.. Jokaisella.
 
Vanhetessa sitä huomaa kuinka aika kulkeekin aika nopeasti. Vastahan sitä itse juhli täysi-ikäisyyttä ja mietti kuinka 25-vuotiaat on niin aikuisia. Nyt kuitenkin pitää itseään yhtä nuorena kuin silloin teinivuosina ja ajattelee että 35-vuotiaat on aikuisia. Mitähän sitä ajattelee 10-vuoden päästä? Alkaakohan tää kuulostaa ikäkriisiltä? :) Eräs asiakas lausui tänään lauseen; "ymmärrät sen sitten joskus vanhempana." Milloinhan se on?

Tänä iltana muuten kävin tuurailemassa paikallisessa pubissa. Hauskaahan se oli taas vaihteeksi! :) 


Niin ja mun ihanat uudet kesäkynnet!! <3


Mun vakkari kynsienlaittaja on  lomalla, joten jouduin käymään vieraissa. Mutta hyvin osasi tämä vieraskin asiansa! :) 

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Nalle ystävät


Kävimpäs kääntymässä tänään Vanhan Keuruun iltatorilla. Matkaan tarttui Heidi Ahosen nalletalu. Aivan ihana! Ja löysin sen vielä super edulliseen hintaan! Ne nalle taulut on niin söpöjä. Mielessä kävi jos löytyisi sopivat nallekuvat omille kummilapsilleni lahjaksi. Hienoja tauluja siellä oli muutkin, ei pelkästään nalle-aiheiset.

Taulu löysi paikkansa olohuoneen nurkassa sijaitsevalta hyllyltä, missä talolyhty onkin kaivannut jotain kaverikseen. Hyllyn nikkaroi kätevä I <3
                                                     

                        




Omat pionit ei vielä tänä kesänä kuki. Toivottavasti ensi kesänä jo! Mutta keittiötä ihanasti piristää vaaleanpunainen pionin oksa :)



sunnuntai 13. heinäkuuta 2014

Purkkarit jalkaan ja purtsille!


Lauantai iltaa vieteltiin pursiseuralla. Loistava paikka kerrassaan! Itse olen viettänyt tuolla kyseisellä niemen notkelmalla kaikki lapsuuteni kesät ja mielelläni vietän aikaa siellä edelleenkin, vaikka ei meillä venettä ole, silti ollaan seuran jäseniä ja tervetulleita joukkoon. Lapsena me veneiltiin isän ja äitin kanssa, mutta vanhemmilla vene vaihtui jossain vaiheessa matkailuautoon. Pursiseuralta nykyään kyllä löytyy myös "karavaanialue" ;) Seuran jäsenet on aivan loistavaa porukkaa! Kaiken ikäisiä ja näköisiä. lapsiperheitä, perheitä, sinkkuja, eläkeläisiä, mummoja, vaareja, nuoria.. mitä näitä nyt on. Kaikki tulee kuitenkin hyvin toimeen keskenään! :)

Tekemistä ei pursiseuralta juurikaan puutu. Jos ei ole jotain talkoo hommaa, niin voi ihan vain olla ja nauttia grillaillen, veneillen, ulkoillen, frisbeegolfaten, onkien, uiden ja saunoen ja monin muun keinoin. Lääniä on ja aina seuraa, jos sitä kaipaa!






Vein lauantaina mennessämme tuliaisiksi kakun. Meikäläinen on aika surkea leipuri. Välillä kuitenkin innostun kokeilemaan jotakin helppoa reseptiä. Nyt päätin kokeilla päärynä-kinuskikakkua. Ohjeen löysin täältäSiis kerrassaan SUUSSA SULAVAA! Aivan varmasti teen tätä kakkua toisenkin kerran. Mun piti ottaa kakusta hieno kuva, mutta sitten unohdin ja sitten sen lässähti siinä helteessä ja sit kuvasta tuli "ei niin houkuttelva". Mutta siis ältsin hyvää! Kokeilkaa kaikki!


                       
                              



torstai 10. heinäkuuta 2014

Lisää officea


Tässä tää hieno ja erkonominen työpiste nyt on. Voin tosiaan kertoa, että ei järin mukava istua tuo jakkara. Ja huomatkaa hieno hiirimatto. Rispaantunut servietti. Säälittävää! :D Oon metsästelly jotain tyylikästä hiirimattoa, mutta ei ole sopivaa löytynyt. Enkä viitsis hiirimatosta maksaa kovin montaa kymppiä. Hyvin on tuokin ajanut asiansa. Voishan siihen kohta vaikka vaihtaa vähän ehjemmän lautasliinan. ;)















 






Tänään olen viettänyt vapaapäivää. Suunnitelin eilen jo valmiiksi, että kun aamulla herään, menen meritähti asentoon pihalle, enkä poistu ennekuin alkaa rasva tiristä. Noh, eipä paistanut aurinko aamulla. Ei tietenkään, kun mulla olis vapaata. Ärh! Noh, lähdin sitten käymään ystävän luona katsomassa 4 kk vanhaa kummipoikaa, joka juuri on oppinut pyörähtämään vatsalleen. Mutta ei se tietenkään halunnut taitojaan esitellä, kun kummitäti oli kylässä. ehei!

Ystävän näkeminen kuitenkin oli taas yhtä ihanaa kuin aina <3 Olen onnekas, sillä minulla on paljon ihania ystäviä. Joitakin heistä näen liiankin harvoin, mutta sitä useammin he ovat mielessä <3

keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Vierastyöhuone


Sisustaminen se sitten on niin kivaa! On niin paljon aina ideoita ja koko ajan tulee uusia, mutta valitettavasti suurimman osan ideoista on jäätävä haaveeksi tilan, rahan tai toteutusongelmien takia. Joskus jopa ihan järjettömyyden takia.

Projektina jo kaksi vuotta ollut "vierashuone", joka lähinnä on toimittanut pyykinkuivaushuoneen virkaa, alkaa pikkuhiljaa hahmottumaan päässä. Jonkinlaista työhuonetta siitä yritetään rakentaa, vaikka emme tosin kumpikaan erikseen työhuonetta tarvitse. Mutta tässäpä onkin pieni pulma. Miten sisustaa huone, missä ei tehdä muuta kuin istuta tietokoneella? Olen löytänyt upeita nojatuoleja, jotka sopisivat meille, mutta miksi ostaisin huoneen nurkkaan nojatuolin. Eihän sitä kukaan käyttäisi! Sänkysohva meillä huoneessa oli vieraita varten, mutta eipä sitäkään montaa kertaa käytetty. Turhaa vain vei ison tilan. Niimpä luovuimme siitä. Nyt huoneessa tönöttää lipasto ja pöytä.

Saatiin tosiaan muutama viikko sitten hommattua huoneeseen tietokonepöytä. Olkkariin ostin uuden maton, joten vanha siirtyköön "officen" puolelle. Vielä kun jostain löytäisin työpöydän kaveriksi kivan ja mukavan tuolin. Nyt virkaa hoitaa ikean pieni jakkara, jossa on kaksi vanhaa tyynyä päällekkäin pehmusteena. Ei kovin mukava istua, eikä kovin sisustukseen sopiva :D Olen vähän mielessäni miettinyt vaihtoehtoina hay hee-tuolia tai hay J110-tuolia. Tosin jokin vanha puutuoli olisi kiva myöskin. Täytyy pitää silmät auki, jos vaikka jostain tulisi sopiva vastaan.




Niin siitä olohuoneen uudesta matosta! Tilasin tosiaan ellokselta Joanna maton. Työkaveri tokaisi heti kuvan nähtyään, että "ompas psykedeelinen matto". Onko? Mielestäni se on ehkä ihan hyvä, kunhan vain silmä tottuu. Aiempaan kokovalkoiseen mattoon nähden, on uusi paljon veikeämpi ja eloisampi. Valkoinen kuitenkin on aina valkoinen ja meillä kun sisustus on ollut aika valkoinen. Matto vaikuttaa heti yleiskuvaan. Katsotaan nyt jääkö matto olohuoneeseen vai kuinka käy :)


                       
                         




maanantai 7. heinäkuuta 2014

Lokakuun loma!

Häämatkakohde siis päätetty ja varattu. Lokakuussa kutsuu Bali ja Singapore!! ah, en malta odottaa. Vielä pitäisi vain päättää missä hotellissa ja missäpäin Balia.

Haluan ehdottomasti ainakin käydä Nusa Dua Beachillä ja Gilin saarilla. Bali on suht pieni saari ja matkustaminen esim. taksilla on halpaa. Tuskin auton tai scootterin vuokrauskaan on kallista. Jospa siis kiertäisi monessa paikassa :) Snorklausta, uimista, auringon palvontaa, hyvää ruokaa, kulttuuria, shoppailua, nähtävyyksiä.. kaikkea sitä parhaimmassa seurassa! <3 Luksusta!






Osan lomasta vietämme Singaporessa. Pitäisi tutustua oikein kunnolla paikan tarjontaan ja nähtävyyksiin. Olemme kohteessa vain muutamia päiviä, joten täytyy tehokkaasti ottaa kaikki ilo irti siitä ajasta. 




Mietittiin aika pitkään minne lähtisimme matkalle. Ehdottomasti lämpimään! Siitä lähdettiin liikkeelle. Minä halusin nimenomaan auringonottoa ja löhöilyä, I puolestaan vähän menevämpää ja aktiivisempaa lomaa. Molemmat haluttiin kuitenkin johkin "erikoisempaan" paikkaan, tutustumaan uusiin kulttuureihin ja paikallisiin ruokiin. Siispä yhdistimme Singaporen katujen hulinat ja Balin kultaiset hiekkarannat. 



Kolme kuukautta ja rapiat. Kuinkahan sitä malttaakaan odottaa. Edellisestä ulkomaanmatkasta on jo liian kauan aikaa ja tämä on ensimmäinen kerta kun matkustan Euroopan ulkopuolelle. Taitaa tästä eteenpäin illat kulua internetin ihmeellisessä maailmassa googlettaen :) 
Vinkkejä otetaan vastaan!

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Kesä on tullut!

Tervetuloa aurinko ja lämpö! Siis voiko ollakkaan ihanampaa! <3 Nyt ei pidä valittaa, että on liian lämmintä.




Eilen käytiin heppatallilla katsomassa I:n siskon estekisoja. En minä niistä hevosista ja kisoista oikein ymmärrä, mutta Ihan mukava niitä kisoja oli silti seurata. Sen nyt tajusin, että jos se puomi tippui, niin tuli virhepisteitä. Lupasimpas lähteä joku kerta itsekkin ratsastamaan. Hurjaa! Hevoset on mielestäni hieman pelottavia eläimiä. Ne kun on niin isoja! 





Pari pässiäkin nähtiin.

Tänään lämmintä päivää tuli vietettyä ensin töissä ja sitten aurinkoa ottaen. Anoppi oli tehnyt ihanaa raparperimehua. Täytynee kokeilla itsekkin tehdä, on meinaan todella helppo resepti.

Raparperimehu

1 kg pilkottuja raparpereja
2 kpl sitruunaa lohkottuna
0,5 kg sokeria
2 l kiehuvaa vettä
2 l kylmää vettä

Kaikki tavarat ämpäriin. Kaadetaan kiehuva vesi päälle. Sekoitellaan. Sitten kylmä vesi sekaan ja taas sekoitellaan. Annetaan mehun tekeytyä ämpärissä huoneenlämmössä noin vuorokauden. Ja valmis! 
Toki sitruunaa ja sokeria voi laittaa sitten oman maun mukaan. 

Ostin kesän alussa crocsin sexi flip varvassandaalit. Aivan loistavat kesäkengät ja parhaimmat varvastossut mitä tiedän! Mukavat jalassa ja näyttävätkin hyvältä. Suosittelen lämpimästi! Ainut miinus ehkä on, ettei kenkiä saa vain potkaistua jalkaan, vaan joutuu kädellä hieman avittamaan. Mutta silläpä ne ovatkin niin tukevat kengät sandaaleiksi. 

Nauttikaahan kaikki nyt auringosta! <3

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Yksi elämäni miehistä



Tänään on veljeni syntymäpäivä! Onnea! <3

Viisi lasta ja nuorin on poika. Voi veli raukkaa, mitä hän on joutunut kestämään. Muistan kun muksuina leikittiin, mitä milloinkin, niin aina veli joutui tekemään niinkuin siskot halusi. Kaiken maailman palveluksia ja "jos siivoot mun puolesta niin saat yhden jotain, mitä et oikeesti koskaan saa." Lasta huijattiin! Minä varmaan pahimpana höykkyyttäjänä, sillä meillä on ikäeroa vain 2,5 vuotta. 

Kyllä me kovasti riideltiinkin. Milloin oli kynsilakkapullo hajonnut päähäni, milloin minun veriset hampaanjäljet loistivat veljen käsivarressa. Niin kauan kuin minä vielä pärjäsin veljelle kaikki oli hyvin, mutta muistan kerran kun jostain riideltiin ja veli ottikin ja nosti seinää vasten. "Äitiiii!!" Kuului silloin minun suustani. Sen koommin en uskaltanut ihan niin usein riitaa haastaa. Nykyään emme riitele koskaan! En muista edes sellaista kertaa, että olisimme riidelleet jostain. Jos ei näitä lapsuuden riitoja siis lasketa. 

Sisarussuhteemme muuttui varmaan joskus silloin kun minä 16 vuotiaana muutin pois kotoa. Muistan kun veli tuli monesti käymään kahvilla ja joskus toi mukanaan äidin leipomuksia. Veljeni myös muutaman kerran tuli kylään ja tiskasi luonani! Hienosti sisko kouluttanut! ;)

Veljeni ja minä työskentelimme samassa työpaikassakin vuoden verran. Se oli mukavaa! Ehdottomasti paras kollega ikinä! Työvuorot hänen kanssaan oli aina parhaimmat. Meillä on niin samanlaiset tavat ja tottumukset. Ja samanlainen huumori! Muistan monta kertaa kun töissäkin nauraa rätkätettiin niin, ettei happi kulkenut.

Veljeni on luonteeltaan rauhallinen, luotettava ja aurinkoinen persoona. Harvemmin kuulen hänen valittavan mistään tai ainakaan mistään turhasta. Hän on positiivinen ja järkevä. Hänestä ei huomaa, että on "pahapäivä". Valehdella tai huijata hän ei osaa huomaamatta. Ei ainakaan minulle! Veljeni ei turhia stressaile! Hän elää omassa maailmassaan, missä mihinkään ei ole kiire, kaikki hoituu aikanaan ja puhelimiin ei tarvitse vastata. Vihellellen eteenpäin.

Veljeni on minulle yksi läheisimmistä ja tärkeimmistä ihmisistä. Hyväveli! <3


Minä ja veli epsanjassa




                                                   "What if I'm far from home?
                                                   Oh brother I will hear you call
                                                   What if I lose it all?
                                                   Oh sister I will help you out!
                                                   Oh, if the sky comes falling down, for you
                                                   There's nothing in this world I wouldn't do"

torstai 3. heinäkuuta 2014

Alku

Täällä taas.

Aikaisempi blogi seurasi hääjärjestelyitä, nyt ajattelin keskittyä siihen tavalliseen elämään häiden jälkeen. Mies ja vaimo, koira, arki, työ, juhla, harrastukset, ystävät, haaveet, unelmat, ilot ja surut. Mitä kaikkea siihen ikinä kuuluukaan ja mitä kaikkea tuleekaan vastaan.

Alku kesä on mennyt hurjaa vauhtia. Ei ole ehtinyt vielä edes tajuamaan kunnolla, että on kesä. Syynä siihen saattaa kiireen lisäksi olla koleat ilmat, jotka muistuttavat enempi syksyä, kuin kesää. Mutta jipii! Tänään otettiin lämmitys pois päältä, heitettiin villasukat laatikkoon ja toivottiin, että nyt kun kelit lämpenevät, ne myös pysyy lämpöisinä, aina pitkälle syksyyn saakka! Tai ainakin vapaapäivinä voisi olla lämmin ja aurinkoinen sää. ;)

Alkukesä on tosiaan ollut vilkasta töiden parissa, joten kukkien istuttelukin on jäänyt ja unohtunut melki kokonaan. Kolme pionia kuitenkin sain kukkapenkkiin istutettua ja pieneen viljelyslaatikkoon vähän yrttejä ja salaattia. Mintut ovat ehtineet jo kuolemaan, mutta ainakin ruohosipuli ja salaatti näyttäisivät (vielä) olevan hengissä. En todella omista minkäänlaista viherpeukaloa, en edes haaleasti vihertävää. Kukista ja kasveista pidän kyllä, mutta olen pysytellyt niissä helppohoitoisissa, jotka eivät välitä vaikka heidät välillä unohtaisikin kastella. Rivari kolmiomme piha ei muistuta edenin puutarhaa, mutta ei sen tarvitsekkaan. Tämä on ihan hyvä.


Terassin onneksi sain kesäkuntoon jo viikkoja sitten. Ikkunan pesua ja sellaista. Sisustus on sama vanha tuttu jo viimekesältä, mutta toimii hyvin edelleenkin. Rottinkiset kalusteet vievät ison tilan ja mukavaa on, että vähän suurempikin ystävälauma mahtuu istumaan terassilla samaan aikaan. Vanhalle puupenkille mahtuu hyvin monta takapuolta, kun oikein tiivistää :)  Tuo lasitettu terassi on kyllä loisto juttu! Yksi huone lisää näin kesäaikana. Ihan parasta juoda kahvit lämpöisellä terassilla ja olempa yhdet päiväunetkin jo nukkunut terassin sohvalla :) 



Aivan alkukesästä kätevä mies ystävänsä avustuksella rakensi terassille jatkoksi "verannan" tai siksi me sitä kutsumme. Siitä tuli hieno! Paljon parempi kuin sen tilalla aikaisemmin ollut heinittynyt kukkapenkki, joka lähinnä muistutti nokkospeltoa. Harmillisesti vain verannan käyttö ja sisustaminen on hieman jäänyt jo edelläkin mainittujen sääolosuhteiden takia, mutta onhan tässä vielä kesää jäljellä :)