Tiukasti kii

Taas treffailtiin vauvakavereiden kanssa. Niin kivaa! Tästä on nyt muodostunut tälläinen "kerrankuussa"-juttu ja ollaan saatu mukaan yksi äiti ja vauva lisää, sekä yksi tuleva äiti on tarttunut mukaan myös. Katsotaan nyt kuinka kauan treffit vielä onnistuu näinkin rauhallisissa merkeissä. Voi sitä päivää, kun kaikki nämä vaippatyypit konttaa, saati juoksee, ympäri taloa. Ounou! 

Puhuttiin porukalla pikkujouluista, sillä aikaisemmin olimme suunnitelleet mökkiviikonloppua lokakuussa. Avasin suuni ja ehdotin jotain muuta, sillä minä en kyllä pystyisi puolivuotiasta lasta jättämään koko viikonlopuksi iskän kanssa kotiin. En siksi, etteikö iskä ja lapsi pärjäisi, vaan en usko itse pärjääväni ilman pikkumiestä. Tämä kuulemma oli hassua kuulla minun suustani. :D heh! En olisi kyllä uskonut itsekkään vielä 4kk sitten, että sanoisin jotain tuollaista ja se on jopa yllättänyt minut itsenikin, kuinka kiinni tuohon lapseen olen kasvanut. 

Ajatus Eikan jättämisestä hoitoon, varsinkin yökylään, tuntuu todella omituiselta ja kaukaiselta. Eikka on helppo ja tyytyväinen lapsi, enkä usko, etteikö hänen kanssaan pärjäisi, mutta jotenkin sitä vain ajattelee, että ei sitä raaski. Entä jos hän itkeekin kamalasti, eikä olekkaan äiti lohduttamassa. Yhyy! Sydäntäsärkevää. Tiedän, että lapsellani ei olisi mitään hätää ja hän pärjäisi varmasti hetken ilman minua, mutta en itse pystyisi rentoutumaan hetkeksikään kunnolla, jos lapsi ei ole kanssani. Miettisin vain kokoajan häntä ja ajattelisin, että jos hän itkee, ei kukaan muu osaisi häntä lohduttaa niinkuin minä. Tuntisin syyllisyyttä siitä, että en ole läsnä kun lapseni minua tarvitsee. 

Onhan tämä vähän hassua, mutta minkäs sitä ajatuksilleen mahtaa. En todella osannut kuvitellakkaan, että tämä olisi minulle näin vaikea asia. Kyllähän sitä välillä kaipaa omaa-aikaa ja aikuista seuraa, mutta nyt kuitenkin nautin siitä, että saan olla lapseni kanssa kotona ja pussailla ja paijailla häntä yllinkyllin ja kokoajan! :) Vauva-aika tuntuu menevän niin hurjan nopeasti, joten siitä on nautittava nyt. Kyllähän sitä jossain vaiheessa jo varmasti toivookin, että kun joku hoitaisi lasta edes hetken ;)         

Vatsan väänteet ja vauvakaverit

Meidän viikkoon on mahtunut kaikenlaista, mutta pääosin vatsan vääntöjä ja vauvakavereita. 

Keskiviikko Iltana saatiin Eikan kanssa kylään  "peipijengi", eli neljä ystävääni, joilla on samanikäiset vauvat. Melkein kuusi tuntia vaihdettiin vauvakuulumisia ja höpöteltiin kaikesta, mistä nyt pienten vauvojen äidit keskustelevat. Ja tottakai syötiinkin taas hyvin! :) Aika meni kyllä taas niin nopeasti! Seuraavat treffit pitääkin varmaan jo aloittaa heti aamusta, niin ei vaan lopu aika kesken. Mietittiin jo seuraaviakin treffejä ja naurettiin ajatukselle, kuinka me pakotetaan lapset "vauvatreffeille" vielä rippikouluiässäkin! :)

Eilen käytiin Eikan kanssa moikkaamassa Vilma neitiä. Vilma on Eikkaa päivän nuorempi, vaikka laskettujenaikojen mukaan hänen olisi pitänyt olla kuukautta vanhempi. Vilma on suloinen tyttö, jolla on kyllä mainiot posket! :) Hauska nähdä kuinka samanikäiset vauvat ovatkin niin erilaisia. Siinä on selkeä ero, että Eikka syntyi 2,5 viikkoa etuajassa ja Vilma samanverran yliajassa. Vilma on siis tavallaan ollut kypsempi jo heti syntyessään. Oli mukava nähdä Vilman äitiä ja kuulla heidän kuulumisiaan. Juttua olisi tänäänkin voinut jatkaa vaikka kuinka kauan, mutta kotiinkin oli lähdettävä.

Vatsaa meidän Eikalla on vääntänyt aina hieman, mutta nyt viimeiset puolitoistaviikkoa ilma ei ole tahtonut tulla lainkaan pihalle ja vaipan sisältö on ollut aivan vihreää. Viime yö oli ensimmäinen yö kun jouduttiin vähän valvoakkin vatsan takia, muuten onneksi ilmavaivat ovat kiusanneet pientä vaan päivisin. Kaikenlaista on kokeiltu, mutta apua ei ole löytynyt. Tänään hain apteekista taas uutta tuotetta ja nyt päätin karsia omaa ruokavaliotakin hieman rankemmin. Toivottavasti alkaisi helpottamaan! Äidin sydän särkyy, kun pikkuinen huutaa välillä niin kovasti :(

Vauvoja vauvoja vauvoja!

Ne viisi mahaa, mistä on kuviakin täällä, ovat (kutakuinkin) hävinneet ja tilalle on tullut viisi ihanaa pientä persoonaa ❤️ Tänään viisi pientä sitten tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Kaikki vauvat ovat syntyneet 3 viikon ja 2 päivän sisään. Hassua! Joku vois vaikka luulla, että oli sovittu juttu :)

Näistä vauveleista yksi on "Ernestin" pikkuserkku ja kaksi vauvoista on taas "Ernestin" pikkupikkuserkkuja. Sekin on huisin hassua! :) 

On se vaan todella ihanaa kun on ystäviä, jotka ovat samassa tilanteessa samaan aikaan. Juuri heille on hyvä puhua vauvailuun liittyvistä asioista niiden oikeilla nimillä, eikä tarvitse miettiä kyseleekö tyhmiä tai kiinnostaakohan heitä nyt kuunnella vauvajuttuja, kun kaikilla tuntuu olevan tämä vauvailu nyt aikalailla puheenaiheena muutenkin :)

Ja mikä parasta, vauvoja tulee vielä tänävuonna monta lisää lähipiiriini! <3

Himostus vol.2

Viikonloppu vierähti tyttöjen kanssa Himoksella mökkeillen. Ihanan rentouttavaa! Ei oikeastaan tehty mitään muuta kuin syötiin, juteltiin, lilluttiin poreissa, maalattiin viisi raskausmahaa ja löhöttiin. Ulkonakin olimme vain, jos istuimme porealtaassa. Todellinen löhöloma. 

Meitä oli reissussa seitsämän tyttöä, joista viisi on raskaana. Kaikkien laskettu aika sijoittuu maaliskuun puolenvälin ja huhtikuun lopun välille. Muutama meistä odotaa esikoistaan ja yhdelle on syntymässä jo viides ihanuus. On onni kun on ystäviä, jotka odottavat samaan aikaan. Tämänkin reissun jälkeen olen monesta raskauteen ja vauva-arkeen liittyvästä asiasta paljon viisaampi. Ystäviltä uskaltaa kysyä tyhmimpiäkin kysymyksiä, mitä mielessä on liikkunut ja välillä ei tarvitse edes kysyä, kun he jo mielellään kertovat ja auttavat.

Syöminen on ihanaa ja sitä me todellakin harrastimme mökillä. Perjantaina kävimme ravintolassa syömässä kolmen ruokalajin illallisen ja siitä vielä mökkiin maistelemaan iltakahvin kanssa leipomaani smoothie-kakkua. Ohjeen löysin kinuskikissan sivuilta, mutta sovelsin sitä itse hieman. Aivan erinomaista ja ihanan raikasta kakkua! Aamupalat olivat yhtä runsaita kuin hotelleissa ja pöydän ääressä istuessa vierähtikin useampi tunti. lauantai-illan raclette grillailu oli koitua kohtaloksi, sillä tarjoilut olivat niin hyviä, että syömistä ei olisi millään malttanut lopettaa.

Sovittiinkin jo, että seuraava mökkiviikonloppu järjestetään loka-marraskuussa ja silloin saatamme syömisen lomassa jopa juodakkin ;) Kiitos ystäville tästä viikonlopusta! Jään jo odottamaan seuraavaa reissua :)