Ovi sulkeutui

Ja uusi ovi aukeni. Kirjaimellisesti, sillä vanhan kodin avaimet on nyt luovutettu uusille asukkaille. Hieman haikein mielin suljin oven perässäni. Päivälleen tasan kolme vuotta ehdittiin asua vanhassa kodissa ja kolmeenvuoteen mahtuu aika paljon muistoja. 

Tärkeimpiä muistoja varmasti on Eikan syntyminen ja hänen ensimmäiset kuukaudet. Monen monet illanvietot ystävien kanssa ja tietysti elämä ennen Eikkaa. Ne hetket yhdessä kahdestaan. Hyviä muistoja kaikenkaikkiaan.

Nyt uudessa kodissa alamme luomaan uusia hyviä muistoja ja niitä varmasti tulee! Eikan on hyvä kasvaa uudessa kodissa. Elämää, kommelluksia ja rakkautta mahtuu uusien, 118 vuotta vanhojen, seinien sisälle paljon. Ja toivottavasti tähänkin kotiin syntyy vielä lisää rakkautta ;) 

P. S. Siivotessa vanhaa asuntoa huomasin olohuoneen lattiassa jäljen ja alkoi heti naurattamaan. I joskus esitteli hienoa veitsitemppuaan minulle ja hups! hetken päästä törötti puukko lattiassa pystyssä. Hehe! Aikamoinen temppu :) 

Liebster Award

Tämä varmasti jo monelle tuttu juttu. Itse sain Liebster Award haasteen kuka pelkää äitiä blogin Millalta. Kiitos siitä! Nyt jopa ehdin siihen vastailla ihan ajatuksen kanssa :)

1. Miksi alunperin päätit aloittaa bloggaamisen?

Ihan alunperin aloitin kirjoittamaan blogia, joka käsitteli hääjärjestelyjämme ja blogi toimi hyvin eräänlaisena ajatusten purkajana ja muistilistana. Kun häät oli pidetty, huomasin kaipaavani kirjoittamista ja jonkinlaista "päiväkirjaa". Aluksi kirjoitin vain itseäni varten, mutta nyt on ollut kyllä mukava huomata, että blogini on saanut lukijoita. 

2. Mikä on sinun suosikkiblogisi?

Niin vaikeaa nimetä yhtä. Nyt on ollut sellainen kausi, että olen lähinnä vaan selaillut paljon uusia sisustusaiheisia blogeja. Muutamaa olen kyllä jäänyt seuraamaankin. Perheentuvan kuulumiset tulee kyllä aina luettua.

3. Mikä on paras luonteenpiirteesi?

Varmaankin iloisuus ja positiivisuus. Sekä tietynlainen huolettomuus. En ole juuri lainkaan stressaavaa tyyppiä. Vaikka nyt on pakko myöntää ,että tässä remontin aikana on ollut pientä stressiä havaittavissa. Onneksi vain pientä.

4. Mikä on suurin haaveesi, jonka toivot toteutuvan seuraavan viiden vuoden sisällä?

Ihan näinkin yllättävä vastaus kuin että tahtoisin Eikalle pikkusiskon tai -veljen. 

5. Jos saisit nyt viikon vain yksin itsellesi (etkä saa valita perheen kanssa olemista), mitä tekisit?

Lähtisin jonkun ystäväni kanssa lämpimään lomailemaan. Nauttimaan hyvästä seurasta, ruuasta ja juomasta.

6. Jos katoaisit, mitkä olisivat sinusta annettavat tuntomerkit?

170 cm pitkä nainen. Pitkät, tummat hiukset luultavasti sekaisin nutturalla. Kiltti, ihmisrakas, tulee syliin ja tottelee nimeä Milja.

7. Jos kirjoittaisit vain yhdestä aiheesta/teemasta, eikä se olisi perhe, mistä kirjoittaisit?

Tällähetkellä se olisi varmasti puutalon sisustus ja remontointi.

8. Hauskin muistosi lapsuudestasi?

Ihan mahdotonta valita vain yksi. Muistan kesät mökillä ja järvellä veneillessä. Herääminen veneestä kahvin tuoksuun, kun äiti häärää aamupalaa, verhojen välistä kajastaa aurinko ja laineet liplattaa veneen kylkeen. Ah! Niitä hetkiä ja fiiliksiä välillä kaipaan. Samoin lapsuuden joulut.

9. Lempielokuvasi?

Oon aika surkea elokuvien katselija. Tykkään Disneyn piirretyistä :D

10. Onko sinusta 24 tuntia riittävästi vuorokaudessa? Perustele.

Kyllä on. Harvoin olen kaivannut lisätunteja.

11. Mitä teillä syödään tänään?

haha! Jauhelihaa, riisiä ja rahkaa! 

Hauska välillä vastailla kysymyksiin. Itse en nyt haastele ketään, kun tämä on jo kaikilla varmasti kiertänyt :)

Laatattaa

Keittiön välitilasta. Alkuperäinen suunnitelma oli kaakeli, mutta sitten ajattelimme sen olevan huono ratkaisu elävän hirsirungon takia, joten välitilalevy olisi kätevämpi. Se on kuitenkin siisti ja yksinkertainen. Siinäpä se! Onko se turhankin yksinkertainen? I halusi ehdottommasti sittenkin laattaa seinään ja minä vain lähinnä mietin budjettia ja sitä, että se hemmetin levy olis nyt nopeemmin valmis. Mutta pakko myöntää, tälläkertaa mies on oikeassa! kaakeli sopii niin paljon paremmin valkoisten puukaappien ja puutasojen kanssa.

Hämmästyksekseni huomasin, että kaakeleitahan on vaikka kuinka paljon erilaisia. Olin vain ajatellut, että haetaan valkoista laattaa, mutta niitä valkoisiakin on het tuhatta erilaista ja myös hintahaarukka on aikamoinen. Huh! Kas kummaa minä valitsin ne kaikkein kalleimmat katsomatta hintaa. Ehkä on onni, etteivät ne käyneetkään meille :) Laatta ei nimittäis saa olla liian paksua, sillä se ei saa tulla korkeammalle kuin ikkunan karmit keittiössä ja kun kaakelin alle vielä tulee levyä ja ilmarakoakin pitää jättää.

Molempien silmää miellytti Cottage seinälaatta. Tykkäsimme erityisesti siitä, että laatan pinta ei ole täysin tasainen ja siitä, että laattaa saa kahdessa eri koossa, joten niitä voi kivasti yhdistää ja latoa "tiilimäisesti" seinään. Valkoisen sijaan väriksi valikoitui vaalean harmaa. Valkoinenhan olisi se tavallisin, turvallisin ja helpoin valinta, mutta kun meillä nyt keittiössä on valkoinen lattia, valkoiset seinät ja valkoiset kaapit, niin jospa tälläkertaa jokin muu väri. Keksimme käsitellä keittiössä olevan vanhan kivimuurin vaalen harmaalla Tikkurilan Tunto Karhea-maalilla, joten saadaan harmaata väriä muuallekkin keittiöön.

k-rauta.fi

Tähän sävyyn me päädyttiin.

Kuulumisia kiireen keskellä

Kiirettä meinaa olla! Kaikki on aika hujanhajan ja sikinsokin. Ensi viikonloppuna pitäisi saada muuttokuorma purettua mielellään "valmiiseen" ja puhtaaseen kotiin. "Valmis" siksi, että valmishan se ei tule ihan lähitulevaisuudessa olemaan, mutta niin valmis kuin nyt ollaan tällähetkellä suunniteltu. Lähinnä kun keittiö olisi käyttökelpoinen, niin asuminen pienen rempankin keskellä onnistuu. 

Ruokailuhuone on loppusilausta vaille valmis. Muutama lattialista enää vain taitaa puuttua ja laikukkaan hirren käsitteleminen kahvilla olisi vielä kokeiltavana. Keittiön kasaaminen alkaa toivottavasti tänään. Kaapit paikoilleen ja paneelia seinään. Tänään saadaan tilaamamme kaakelit ja toivottavasti päästäisiin aloittamaan  kaakelointi mahdollisimman pian. Eteistäkin pitäisi maalailla. Hieman jo eilen aloiteltiin, mutta sitä nyt voidaan puuhastella talossa asuessakin, joten ei ole ihan ensisijainen juttu nyt.

Siivous on myös aika iso homma. Pölyä on aivan joka paikassa ja lisää tulee kokoajan. Hiontapöly leviää aivan joka paikkaan, eikä sitä pysty välttämään millään. Veljeni sanoi, että hänellä oli hiontapölyä lompakossaankin, vaikka lompakko oli ollut autossa hionnan ajan :D Talo on siivotava varmaan ainakin kolmesti, ennenkuin pölystä pääsee eroon. Siivota pitäisi tietty rivitaloasuntokin muuttokuntoon. ja kai näitä tavaroita pitäisi pakatakkin johonkin. Saattaa olla, että kiire vain kasvaa ensiviikolla. 

Ollaan tämän kiireen keskellä kuitenkin ehditty käydä Eikan kanssa 4kk lääkärintarkastuksessa. 62,5 cm pitkä ja 7,2 kg painava mötkäle kovasti jo kääntyilee ja pyörii lattialla ympäri. Välillä selälleen ja välillä mahalleen. Hirmuisesti tekisi mieli päästä lattialla eteenpäin, mutta hermot tahtoo mennä ennenkuin onnistuu. Ollaan nyt aloitettu porkkanan maistelu ja kerran maistettu vähän banaania ja vadelmaakin. Hyvin tuntuu jätkälle maistuvan. Suu auki odottaa seuraavaa lusikallista, eikä ruoka juurikaan lennä pihalle suusta. Sen verran ahne kaveri, että kaikki on syötävä mitä vain saa. ;) Ilmottauduttiin myös vauvauintiin ja muskariin. Huisia!

Vielä hujanhajan!

Voi toivotonta! Hermo menee tässä remontoidessa. Fiilis on ihan sellainen, että ei varmaan koskaan päästä muuttamaan ja kun muuttaa kuitenkin pitäisi jo tämän kuun lopussa. Miten me hölmöt ajateltiinkin, että eihän tässä paljon pintaremonttia ole! Pyh! Kun yhden kohdan remontoi, kaikki vieressä olevakin kaipaa fiksailua. Niimpä tämä juttu on hieman jo karannut käsistä. Ja muutamia "mukavia" yllätyksiäkin on löytynyt rempatessa, kuten nyt vaikka yksi puuttuva viemäri. Hatunnosto kaikille jotka rakentavat tai remontoivat suuressa mittakaavassa! Vaatii kyllä pitkää pinnaa. Meillä nyt on ideana, että saadaan keittiö ja ruokailuhuone remontoitua ja voidaan sitten asuessa pikkuhiljaa remontoida lisää, huone kerrallaan, ilman tälläistä kiirettä.

Tuntuu, ettei olla edistytty yhtään. Keittiö on vielä ihan hujanhajan. Se meidän "pelkkä tasojen vaihto" muuttuikin käytännössä uudeksi keittiöksi. Sentään uutta tapettia keittiön seinät ovat saaneet jo pintaan, mutta tapetti loppui kesken ja joudumme ensiviikkoon odottelemaan, että saamme sitä lisää. Koivutasot saapuivat ja ne odottavat käsittelemistä. Keittiön kaapinrunkojen maalaus on viimeistä silausta vaille valmis ja kohta varmasti päästäänkin jo asentelemaan kaappeja takaisin paikalleen. Välitilan kanssa olemme arponeet nyt kaakelin ja levyn välillä. Hankala päättää! Nyt kuitenkin päädyttiin kaakeliin ja löydettiinkin yksi molempien silmiä miellyttävä vaihtoehto. 

Ruokailuhuone on tapetointia ja lattialistoja vaille valmis. Vanhat, massiivipuiset lattialistat pitää hioa ja maalata. Ainiin, ja esille jäävää hirsiseinää pitää myös hieman  käsitellä. Lähinnä vain jonkinlainen harjaus/pesu, mutta hieman laikukkaaksi jäänyt, entinen pönttöuuni nurkkaus, olisi mukava saada tasaisemman väriseksi. Ajattelimme kokeilla värjäyksessä teetä tai kahvia, sillä ymmärtääkseni hirsipinnoille ei suositella kovinkaan kemiallisia käsittelyjä. Jännä nähdä miltä kaikki näyttää valmiina, sillä en oikein osaa hahmottaa sitä vielä kunnolla. 

                                

Purkuhommia

Ensimmäinen remonttiviikko "kartanolla" alkaa olla paketissa. Lähdemme viikonlopuksi ystävien luokse Joensuuhun, joten remppa jää pariksi päiväksi tauolle. Paljon on jo saatu aikaan. Enimmäkseen tämä viikko on koostunut vanhan purkamisesta. Onneksi on ollut ahkeria ja innokkaita remppaajia auttamassa! 

Keittiö on nyt purettu kokonaan. Vanhat kaapit, jotka kai osittain ovat peräisin 40-50-luvulta, on viety puusepälle maalattavaksi. Vanhat tasot on heitetty roskiin ja uudet koivuiset työtasot pitäisi hakea alkuviikosta. Välitilaan suunnittelimme valkoista laattaa, mutta koska emme tiedä kuinka hirsiseinä vielä elää, päädyimmekin välitilalevyyn. Se on aivan yhtä siisti kuin laatat, mutta edullisempi ja helpompi asentaa, eikä irtoile vaikka hirsi vähän eläisi. Levyt pitäisi vain vielä hommata. Kiettiössä oleva puolipaneeli sai tänään jo hieman valkoista maalia pintaan ja huomenna keittiön seinät peittyvät uuden tapetin alle. 

Ruokailuhuone piti alunperin vain tapetoida uudestaan, mutta saimmekin idean repiä hirsiseinää osittain näkyviin. Aika suuritöinen projekti. Tapettia löytyi kaikenkaikkiaan kahdeksan kerrosta ja lisäksi pari kerrosta pinkopahvia. Pahvit oli osittain niitattu ja osittain naulattu kinni. Ja ei oltu niiteissä, eikä nauloissa säästelty! Huh heijaa! Työhän vasta alkoi, kun niitä alettiin hirrestä repimään irti. 

                           

Tapeteiksi valitsimme Eco Whiten tapetit. Ruokailuhuoneen tapetti oli helppo valinta, sillä samaa tapettia meiltä löytyy nykyisen asunnon olohuoneesta ja pidämme siitä kovasti. Keittiöntapetti piti olla mustavalkoinen, mutta tapettia, jonka valitsimme, ei enää saanutkaan mistään. Jouduimme äkkiä valitsemaan jonkin muun ja valitsimme sitten vaalean tapetin. Sen kanssa on helppo yhdistä sitten kaikkea muuta värikästä keittiöön. (Minut tuntien värikästä, eli harmaata ja mustaa).

Ruokailuhuoneeseen: Eco wallpaper 1716 Eco White Light

Keittiöön: Eco wallpaper 1705 Eco White Light

Kova työ on ollut myös kokopuisten väliovien hiomisessa ja maalaamisessa. Ovet olivat todella epätasaiset ja rumasti pensselillä vain suditut. Alkuperäinen väri ovissa oli nähtävästi ollut vaaleansininen ja se hieman kuultikin joissain ovissa läpi. Nyt osa ovista jo näyttää melkein kuin uusilta. Ihanaa! Ensiviikolla taas jatketaan ahkerina. Jospa siellä jo pian näyttäisi siltä, että voi alkaa muuttokuormaa pakkaamaan.

         

Tiukasti kii

Taas treffailtiin vauvakavereiden kanssa. Niin kivaa! Tästä on nyt muodostunut tälläinen "kerrankuussa"-juttu ja ollaan saatu mukaan yksi äiti ja vauva lisää, sekä yksi tuleva äiti on tarttunut mukaan myös. Katsotaan nyt kuinka kauan treffit vielä onnistuu näinkin rauhallisissa merkeissä. Voi sitä päivää, kun kaikki nämä vaippatyypit konttaa, saati juoksee, ympäri taloa. Ounou! 

Puhuttiin porukalla pikkujouluista, sillä aikaisemmin olimme suunnitelleet mökkiviikonloppua lokakuussa. Avasin suuni ja ehdotin jotain muuta, sillä minä en kyllä pystyisi puolivuotiasta lasta jättämään koko viikonlopuksi iskän kanssa kotiin. En siksi, etteikö iskä ja lapsi pärjäisi, vaan en usko itse pärjääväni ilman pikkumiestä. Tämä kuulemma oli hassua kuulla minun suustani. :D heh! En olisi kyllä uskonut itsekkään vielä 4kk sitten, että sanoisin jotain tuollaista ja se on jopa yllättänyt minut itsenikin, kuinka kiinni tuohon lapseen olen kasvanut. 

Ajatus Eikan jättämisestä hoitoon, varsinkin yökylään, tuntuu todella omituiselta ja kaukaiselta. Eikka on helppo ja tyytyväinen lapsi, enkä usko, etteikö hänen kanssaan pärjäisi, mutta jotenkin sitä vain ajattelee, että ei sitä raaski. Entä jos hän itkeekin kamalasti, eikä olekkaan äiti lohduttamassa. Yhyy! Sydäntäsärkevää. Tiedän, että lapsellani ei olisi mitään hätää ja hän pärjäisi varmasti hetken ilman minua, mutta en itse pystyisi rentoutumaan hetkeksikään kunnolla, jos lapsi ei ole kanssani. Miettisin vain kokoajan häntä ja ajattelisin, että jos hän itkee, ei kukaan muu osaisi häntä lohduttaa niinkuin minä. Tuntisin syyllisyyttä siitä, että en ole läsnä kun lapseni minua tarvitsee. 

Onhan tämä vähän hassua, mutta minkäs sitä ajatuksilleen mahtaa. En todella osannut kuvitellakkaan, että tämä olisi minulle näin vaikea asia. Kyllähän sitä välillä kaipaa omaa-aikaa ja aikuista seuraa, mutta nyt kuitenkin nautin siitä, että saan olla lapseni kanssa kotona ja pussailla ja paijailla häntä yllinkyllin ja kokoajan! :) Vauva-aika tuntuu menevän niin hurjan nopeasti, joten siitä on nautittava nyt. Kyllähän sitä jossain vaiheessa jo varmasti toivookin, että kun joku hoitaisi lasta edes hetken ;)