maanantai 5. helmikuuta 2018

Erilaiset lapset samasta puusta

Jokainen lapsi on yksilö, myös silloin kun he ovat sukua toisilleen. Meidän lapset ovat hyvin erilaisia, vaikka heillä onkin sama geeniperimä. Osa luonteenpiirteistä on tottakai opittua, osa ympäristön muovaamaa ja osa sitten sitä genetiikkaa.


Eikka oli 7kk ikäinen noustessaan seisomaan ja jo 8kk iässä hän meni kovaa vauhtia tuen kanssa eteenpäin. Vauhtia oli aina niin paljon, etteivät jalat pysyneet perässä. Tasapainoakaan ei löytynyt, mutta silti oli vaan kokoajan mentävä. Ei haitannut lukuisat kaatumiset ja kuhmut. Kävelemään hän oppi hieman alle vuoden ikäisenä, mutta käveleminen oli vaikeaa, kun vauhtia olisi pitänyt olla taas paljon enemmän, kuin mitä jaloista lähti. Eikka on aina liikkunut sillä tyylillä, millä on päässyt nopeimpaa. Lyylillä taas ei ole koskaan ollut kiire minnekkään. Hän tekee uusia asioita vasta kun on itse varma itsestään ja tietää että osaa. Opetellessaan seisomaan ja kävelemään, en muista, että hän olisi koskaan kaatunut niin, että häntä olisi sattunut. Hän tuli aina hallitusti alas. 1v. ja 2kk iässä neiti käveli ensiaskeleitaan melkein 2 metrin matkan verran hyvinkin tukevasti. 

Eikka ei ole hetkeäkään paikallaan ja pursuaa ylimääräistä energiaa. Vaikka kuinka touhutaan ja rymytään hänen kanssaan, ei häntä koskaan tunnu väsyttävän. Liikkuminen on enempi juoksua kuin kävelyä ja paikallaan istuminen vaatii erittäin hyvän lastenohjelman. Hän vaatii myös seuraa ja paljon huomiota itselleen. Hän on utelias ja tutkii kaikkea kaiken aikaa. Lyyli taas on itse rauhallisuus. Hän töhöttää itsekseen. Hän on ollut aina todella tyytyväinen ja vaatimaton lapsi, eikä tee itsestään suurta numeroa. Hänen kanssaan ei ole koskaan ollut sitä ongelmaa, että hän kaahisi kaikki kaapit ja laatikot. Hän on onnellinen taahatessaan ja seuraillessaan veljen touhuja. Hän myös rakastaa sylissä oloa.


Eikka kiihtyy nollasta sataan sekunnissa ja raivo kohtaus on yleensä ohi jo toisessa sekunnissa. Näitä kiukku kohtauksia voi olla päivässä vaikka kuinka ja monta. Eikan saa helposti leppymään ja nauramaan, vaikka kuinka olisi juuri kiukuttanut. Lyyli suuttuu harvoin, mutta kun hän suuttuu, se on sitten menoa. Häntä ei saa leppymään millään. Ja jos yrittää, niin se vain pahentaa asiaa. Hän heittelee tavaroita, läpsii, potkii ja raivoaa yleensä lattialla. Siinä ei auta kuin lapsen antaa raivota ihan rauhassa. 40 minuuttia siinä voi mennä helposti niin, ettei lapseen päin saa edes katsoa, saati koskea. Kun hän itse on valmis, hän tulee syliin ja rauhoittuu sitten siihen.

Eikka ei hirveästi vierasta. Hän on reipas ja erittäin sosiaalinen. Hän ei ole koskaan ollut sellainen "äidin sylissä kyhnöttäjä", vaan mennä lompsottaa eteenpäin, vaikka ei aina ole niin varma tuleeko äiti edes perässä. Hän pärjää uusissakin tilanteissa hienosti itse. Hän on ennakkoluuloton ja rohkea. Lyylille taas ei vauvana kelvannut kukaan muu kuin äiti. Ei kukaan muu tuttu, ei edes isi, ja vieläkin välillä on niin. Lyyli vierastaa jonkin verran, mutta aika vähän kuitenkin. Hän on varovaisempi kuin Eikka ja hän haluaa tehdä asiat omassa rauhassa ja vaatii välillä itselleen oman tilan. Hän ei kuitenkaan "kumarra" muita. Neiti tättähäärä tekee niinkuin huvittaa.

Eikka on äkkipikainen ja malttamaton. Hän tekee ennenkuin ajattelee ja ajattelee jälkeenpäin jos ehtii. Lyyli miettii tarkkaan ennenkuin tekee ja keskittyy siihen mitä tekee. Hän ei halua epäonnistua ja harvoin niin käy. 

Vaikka he ovat erilaisia löytyy heistä samojakin luonteenpiirteitä. Molemmat ovat esimerkiksi erittäin itseppäisiä ja periksiantamattomia. Lyyli ehkä hivenen jääräpäisempi kuin Eikka. Kyllä jää Eikka pian toiseksi kun ottavat pikkusiskon kanssa yhteen. Molemmat ovat myös siistejä ja tarkkoja. Tavarat osataan viedä omille paikoilleen ja roskat roskiin. Mattojen kulmat oikaistaan ohimennessä ja kaappien ovet ei jää vahingossakaan auki. Molemmat ovat myös herkkiä, vaikkakin osoittavat sitä ehkä hieman eri tavoin. Molemmat kaipaavat syliä, haleja ja hellyyttä. Molemmat ovat täydellisiä juuri sellaisina kuin ovat! 

Mahtavaa seurata heidän kasvuaan ja mielenkiintoista nähdä millaisia tyyppejä heistä vielä tulee.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti