Tuntuu ihan lomalta

Viikonloppu vierähti hyvässä seurassa rentoutuen ja omasta vapaa-ajasta nauttien. Oltiin ystävien kanssa viikonloppu mökkeilemässä. Syötiin hyvin ja lilluttiin porealtaassa. Olipa oikein mukavaa kun ei tarvinnut vaihtaa yhtäkään vaippaa ja sai nukkua myöhään. Kaiken kruunasi syöminen ilman kenenkään syöttämistä ja keskeytyksiä. Sunnuntaina sitä palasi ihan uudessa vedossa takaisin kotiin. Tai no.. viimeistään maanantaina oli energiat latautuneet täysin.

Olen kyllä täysin sitä mieltä, että vanhemmat tarvitsevat myös välillä täysin omaa aikaa. Yhdessä ja erikseen. Oman mielenterveyden ja jaksamisen takia. Lapsikin on onnellisempi kun vanhemmat eivät ole väsyneitä tai kireitä. Itse en ole oikein osannut tai raaskinut ottaa sitä omaa aikaa tässä kuluneen vuoden aikana kuin muutamia kertoja. Jännitin etukäteen tätä tyttöjen viikonloppua, sillä Eikasta erossa oleminen yön yli on ollut vaikeaa minulle ja olenkin molemmilla kerroilla hakenut lapsen jo heti aamusta takaisin kotiin. (Toisella kerralla jo ennen yhdeksää.) Nyt  oltiin kuitenkin koko viikonloppu poissa. Mutta ihan turhaa jännitin! Ikävä oli hetkittäin, mutta se onneksi meni nopeasti ohi touhutessa ja jutellessa. Kotona kaikki oli mennyt myös hyvin. Kitinä alkoi vasta kun äiti tuli kotiin. Tottakai. Heh.

Mukavaa olisi vielä loppukesästä tehdä samantyylinen reissu, vaikka vain yhdeksi yöksi tai ihan vaikka vain päiväreissu. Uusi vauva kun syntyy, ei sitä taas henno, eikä oikein voikkaan, reissata ilman vauvaa. Eikka kun syntyi, sitä halusi vain istua vauva sylissä ja nuuhkia ja ihastella häntä kokoajan.

Lomafiilikset eivät jääneet mökille, sille kesäiset ilmat ovat saaneet ulkoilemaan ja touhuamaan kaikenlaista. Aurinkoa on palvottu nurtsilla maaten, kahluualtaassa läträten, ulkona kahvitellen, trampalla pomppien ja käytiimpä puistossa piknikillä ja frisbeegolffaamassa. Olen vähän ahkeroinutkin siinä sivussa mm. ikkunanpesun ja pihahommien parissa. On kyllä niin kesäiset kelit, että väkisinkin on hymy korvissa ja fiilis korkealla. Eilen aurinkoa ottaessa vauva potki ensimmäisen kerran niin, että näin kun vatsa heilui. Mahtavaa! Lämmin kesä kyllä höllii, mutta voi olla, että loppukesästä fiilikset kuumassa kesäsäässä suuren mahan ja turvonneiden raajojen kanssa eivät enää ole kovin korkealla. Täytyy siis nauttia nyt kun vielä voi. 

Vatsa onkin taas jotenkin salakavalasti pullahtanut suuremmaksi. Se on aika alhaalla, niinkuin Eikastakin. Mahan ympärille mahtuvia kesävaatteita ei juurikaan löydy kaapista. Lidlistä kävin hamstraamassa muutaman maximekon ja tänään ajattelin käydä shoppailemassa jos löystyisi kesäisiä mammapöksyjä. Myös jotakin siistimpää ja päällä mukavaa pitäisi löytää ylioppilasjuhliin ja mahdollisiin muihin kesän rientoihin. Tämä ainainen vaateongelma, oli sitten suuri vatsa tai ei.