tiistai 17. helmikuuta 2015

Vielä kymmenen

Rv 30+0. Vielä vähän matkaa. 
Eilen kävin neuvolassa. Tälläkertaa I:kin ehti töiltään mukaan. En kyllä oikein ymmärrä, että mitä varten tulevan isän pitää olla neuvolakäynnillä mukana. Siinä se istui hiljaa ja katsoi vierestä kun minua tutkittiin. Taisi hoitaja ohimennen kysäistä isyysloman pitämisestä. Eipä juuri muuta. 

Verenpaineet olivat hyvät ja hb:kin oli hieman noussut. Viimeksi oli 113 ja nyt 117. Aloitin rautavalmisteen syömisen viime lauantaina ja näköjään siitä on jotain hyötyä jo ollut. Painoa oli tullut +350g viikko, mikä oli kuulemma normaalia painon nousua. 

Vauva oli asettunut tällä kertaa pää alaspäin. Olenkin epäillyt jo muutaman viikon, että se siellä enimmäkseen viihtyy jalat kohti taivasta. Vielä sillä toki on tilaa pyöriä miten päin vain. Vauvan syke oli 155 ja kuului voimakkaana. Sf mitta taisi olla 25,5 cm ja painoarvio, oliko se nyt sit sen mitan mukaan, niin ihan käyrien mukainen n. 1400g. Tarkempi painoarvio varmaan saadaan sitten ultrassa parin viikon päästä. Edelleen todella vilkas ja eloisa tapaus tämä vaavi. Meno on kova ja joskus tuntuu, että nukkuuko se ollenkaan. Hoitajan kuunnellessa sydänääniä ja mittaillessa mahaa, tuli monoa niin, että koko kumpu heilui!




Olo itsellä on suurimmaksi osaksi ihan ok. Supistuksia ei tule, kun vaan malttaa olla rauhassa, mutta vähänkin aktiivisempi päivä näkyy illalla kovana väsymyksenä, huonona olona ja supistuksina. Olen kyllä silti pyrkinyt pari kertaa viikossa liikkumaan vähän enempi, ettei aineenvaihdunta ihan jumita. Mutta jostain syystä, muutama ilta on mennyt supistuksista ja todella huonosta olosta kärsiessä, vaikkei mitään olisi tehnytkään. Eilen oli yksi sellainen ilta. Ottiko sitten itseensä kun mahaa paineltiin ja ronkittiin neuvolassa. Lantionseutua on alkanut särkemään levossakin, mutta taitaa kuulua asiaan. Väsymys ja huono-olo ovat lisääntynyt ja särkyjen kanssa yhdessä ne ovatkin saaneet minut hieman kiukkuiseksi välillä. Unenlaatu on onneksi hyvää, vaikkakin herään useasti yön aikana tai niinkuin tänä aamuna taas ennen kuutta ylhäällä. Närästys tuntuis olevan jatkuvaa. Ihan sama mitä syö tai juo niin aina vain närästää.

Vauvaa varten alkaa olla kaikki isoimmat jutut jo valmiina. Tässä kun on ollut hyvin aikaa valmistella. Muutama pieni juttu puuttuu vielä, mutta ei niillä olekkaan kiire. Pikkuiset vaatteetkin on jo pestynä ja viikattuina kaapissa odottamassa. Mitähän mä sitten äitiyslomalla teen? ;) 

2 kommenttia:

  1. No tulet tietenkin nuuhkimaan meidän vauvaa! :) Jahka hän suvaitsee ensin päästää äitinsä kärsimyksistä. ;) Mietinkin viimeksi tänään, että kuinkahan jaksat. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, en malta odottaa Arskan näkemistä <3

      Poista