Sukupuoli

Yhtenä päivänä, oli puhetta miehestä ja naisesta. I tokaisi olevansa iloinen siitä, että on mies, eikä nainen ja perusteli sitä sillä, kuinka kaikki on niin paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa. (No niimpä!) Lähinnä hän tarkoitti kehon toimimista, hormoneja, raskautta ja synnytystä. Keskustelua on myös ollut miehen ja naisen muista eroista, sekä sukupuolirooleista ja niiden vaikutuksesta kasvatukseen ja lapseen.

Taannoin luin artikkelin, jossa kerrottiin kuinka vanhemmat kasvattivat lastaan täysin sukupuolineutraalisti. Vain lapsen omat vanhemmat tiesivät oliko lapsi tyttö vai poika. Lapsen ulkonäöstä tai nimestä ei voinut päätellä, kumpaa sukupuolta hän edusti. Vanhemmistakaan ei osannut sanoa kumpi oli isä ja kumpi äiti. Ajatuksena oli, että lapsi saisi itse sitten joskus päättää mikä hän itse haluaa olla. Ei se mielestäni ihan noin toimi.

Sukupuolineutraalius on mielestäni käsitteenäkin jotenkin absurdi. Mielestäni sukupuoli on osa identiteettiä. Lapsen kehittymistä ja kasvua määrää osittain myös sukupuoli ja minusta se on aivan normaalia ja niin sen kuuluu olla. On eri asia, jos ihminen kokee olevansa "väärässä kropassa" ja haluaa ollakkin jokin muu kuin kuin mitä on. Tälläinen ihminen huomaa ja tunnistaa asian itsestään oli hän kasvatettu neutraalissa ympäristössä tai ei. 

Sukupuoli olennaisesti vaikuttaa lapsen leikkiin, oli leluna mikä tahansa, sukupuolineutraali esine tai ei. Pojan leikkiessä barbeilla, nuket tappelevat ja sotivat, sekä pelastavat maailman. Tytön leikkiessä pikkuautoilla, autot keskustelevat, menevät naimisiin ja saavat lisää pikkuautoja. On erittäin ok, että lelut menevät sekaisin ja että kotileikissä poika leikkii äitiä ja tyttö isää tai vaikka pojat keskenään leikkivät kotia. Pojilla voi olla kynsilakkaa ja tyttöjä saa kiinnostaa autot ja mopot. On myös ihan normaalia korostaa lapsen sukupuolta. Tytöt saa pukea mitä suloisimpiin prinsessamekkoihin ja koristella koruin jos niin tahtoo. Sukupuoli vain mielestäni osittain määrää kuinka lapsi leikkii ja käyttäyy. Se tulee luonnostaan ja kuuluu luonteeseen, vaikkei vanhemmat erityisesti lasta kasvattaisikaan selkeästi tyttönä tai poikana. 

Vauvaa odottaessa vanhempia kiinnostaa ja mietityttää tulevan lapsen sukupuoli, sillä kyllähän se normaalisti vaikkuttaa useampaankin asiaan. Itselleni ei ole väliä kumpaa sukupuolta tuleva lapsemme edustaa, mutta toki olen miettinyt asioita paljonkin sukupuolen mukaan. Kuten lastenhuoneen värimaailmaa, vaatteita, lapsen mahdollisia tulevia harrastuksia, nimivaihtoehtoja ja luonnetta. Kyllä mielestäni useimmiten poikalapset ovat luonteeltaan esimerkiksi vilkkaampia ja väkivaltaisempia kuin tytöt. Tytöt taas usein ovat luonteeltaan herkempiä ja ilkeämpiä. Toki ei voi yleistää, mutta varmasti useimmin näin kuitenkin on. Voisin kuvitella, että ainakin omalla kohdallani lapsen sukupuoli osittain vaikuttaa myös minun tapaani kasvattaa, opettaa ja käsitellä asioita lapsen kanssa. 

Lähtökohdat vain ovat sellaiset, että miehet ja naiset ovat erilaisia fyysisesti ja henkisesti. Niin on tarkoitettu ja mielestäni hyvä niin. Näin tulee mielestäni myös lapselle opettaa. On toki kuitenkin aina olemassa yksilö ja se tulee ottaa huomioon. Kenekään ei mielestäni tarvitse väkisin muokkautua johkin tiettyyn muottiin sukupuolen takia, mutta totuus on kuitenkin se, että jommaksikummaksi jokainen meistä on syntynyt ja se on osa meidän identiteettiä, persoonaa ja minuutta. Sukupuoli on yksi niistä asioista, mikä muokkaa ihmistä sellaiseksi, millainen ihminen hän on. Tyhmää yrittää luoda sukupuolineutraalia maailmaa.