Lyylin kuulumisia

Lyyli rakkaus on nyt neljän kuukauden ikäinen neiti. Huomaan jo haikeana katselevani kuvia hänestä vastasyntyneeenä ja harmittelen kun vaate- ja vaippakoot kasvavat. Eilen lääkärissä painoa oli 5 885g ja pituutta 63 cm. En millään haluaisi mun vauvan kasvavan, vaikka samalla kuitenkin innolla odotan kuinka hän kasvaa ja kehittyy ja muuttuu ihan omanlaiseksi pieneksi persoonaksi. Vauva-aika menee ohitse aivan liian nopeasti ja nyt Lyylin kohdalla tuntuu, että en ole ehtinyt lainkaan pysähtymään ja nauttimaan siitä kunnolla. 

Lyyli on ollut alusta lähtien tyytyväinen lapsi. Hän on seurallinen ja kaipaa paljon elämää ympärilleen. Hän viihtyy loistavasti katsellessaan ja kuunnellessaan isoveljen metkuja ja ne saakin neidin välillä nauramaan. Lyylillä on paljon asiaa ja hän välillä jutustelisi pitkiäkin pätkiä. Hän tykkää olla sylissä. Varsinkin äidin sylissä. Myönnettäköön, että hieman on äidin perään tämä tyllerö.

Nukkumaan Lyyli käy kymmenen aikaan. Yöt meillä nukutaan edelleen 1-3 syönnillä. Tyttö tissille ja molemmat nukahdamme itseksemme siihen sitten jossain vaiheessa. Lyyli siis nukkuu ensimmäiseen ruokailuun saakka omassa sängyssään ja sen jälkeen meidän vieressä. Aamulla herätään 8-9.30 välillä, hieman riippuen herättääkö isoveli. Päiväunia tyttö nukkuu pääsääntöisesti kahdet. Toiset kestää yleensä sen viisi(!) tuntia ja toiset on sitten sellaiset noin tunnin torkut illalla. 

Lyyli on nyt muutaman kerran vahingossa kääntynyt selälleen. Hän kyllä pinnistää itsensä jo kätevästi kyljelleen, mutta vatsalleen saakka hän ei ole vielä päässyt. Tällä tytöllä ei niin kiire liikkumisen kanssa tunnu vielä olevankaan kuin Eikalla aikoinaan, joka kääntyi esimmäisen kerran 2,5kk iässä. Hyvä vain kun ei pidä mitään kiirettä, sillä menoa kotona riittää ihan ilman, että neidin tarvitsee vielä minnekkään päin hievahtaa. 

Neiti hamuaa käsillään ja tarttuu tiukasti, jos jostain saa otteen. Kaikki tavarat käsissä meneekin sitten suuhun. Purulelua lapsi jäytää mielellään ja jos ei ole mitään muuta järsittävää, niin oma nyrkki maistuu aina. Todella kovasti Lyyli myös kuolaa, joten hampaat ne sieltä taitaa puskea. Saa nähdä kauanko menee ennenkuin ensimmäiset puhkeavat. 

Tarkoituksena olisi aloittaa soseiden maistelu nyt viikonloppuna. Pikkuhiljaa uusia makuja. En aio pitää mitään kiirettä tai ottaa stressiä tästä maistelusta. Vauvan tarpeiden ja halun mukaan. Imetys on sujunut kokoajan hyvin ja maitoa riitää. Aion siis ehdottomasti vielä jatkaa imetystä, mutta minusta on hyvä totutella vauvaa jo 4kk iästä eteenpäin uuteen suutuntumaan ja erilaisiin makuihin, sillä siinä vaiheessa kun maito ei enää yksin riitä, sujuisi soseiden syöminen jo näppärästi.