perjantai 5. helmikuuta 2016

Vauvakaverit

Vanhin katraasta on Liina (10,5kk), ihana kummityttöni. Hän oli syntyessään lapsista suurin (yli neljä kiloa) ja piti sitä paikkaa pitkään, kunnes Eikka jossain vaiheessa pyyhälsi kasvukäyrillä ohitse. Liina on iloinen ja tyytyväinen lapsi, joka kuulemma osaa myös pitää puoliaan ja saada haluamansa huomion. Liinalla on neljä isompaa sisarusta. Hänellä on ollut kiire isompien perään, sillä hän oppi aika aikaisessa vaiheessa ryömimään ja konttaamaan. Meno ei ole lainkaan hidastunut, sillä tyttö menee jo kovaa vauhtia tukea vasten, ottaa muutamia askelia ilman tukea ja osaa jo vaikka mitä temppuja, kuten laskeutua sohvalta itse alas. 

Liinan jälkeen syntyi Lissu ja Ansa. Samana päivänä! Lissu muutamaa tuntia aikaisemmin. Äidit pääsivät jakamaan osastolla huoneen, joten tyttöset ovat viettäneet aivan ensihetkensäkkin yhdessä.

Lissu on nopea tapaus. Hänellä todellakin on ollut kiire isoveljien leikkeihin mukaan, sillä hän oli aivan pieni sintti vasta kun hän jo mennä pyyhälsi kohti tuntematonta. Muistaakseni puolivuotiaana hän jo nousi tukea vasten, että hups vaan ja nyt hän jo kävelee ilman tukea! Lissusta on ihanaa olla äidin lähellä ja vaikkapa vain roikkua äidin jalassa, kunhan vain äiti on siinä. Lissulla on aina hienot vaatteet ja hän hymyilee paljon. 

Ansasta tulee ensimmäisenä mieleen tukka. Hänellä on ollut syntymästä asti upeat kutrit, jotka nyt jo ulottuvat olkapäille saakka. Ansa on sellainen luonnonlapsi, rohkea ja utelias. Hän on iloinen ja kiltti, mutta häneltä löytyy myös tempperamenttia. Hän näyttää viattomalta, mutta hänessä selkesti asuu pieni vekkuli itsepäisyys. Eikan kanssa ovatkin oikein taistelupari. Kaksi kovaa päätä vastatusten.

Seuraavaksi syntynyt neitonen onkin Maria. Maria on iloinen ja herkkä äidintyttö.  Hän on kiltti ja voin kuvitella, että hänestä tulee hyvin huomaavainen lapsi. Hän on myös "vaativa". Ei sillä tavalla niinkuin lapset ovat, vaan pikemminkin sillä tavalla kuin naiset ovat. hih! Hän tuntee arvonsa, jos niin voi sanoa. Hän viihtyy muiden lasten kanssa ja leikkii rauhallisesti ja nätisti, mutta jos häntä ei jokin miellytä osaa hän dramaattisesti sen ilmaista.

Seuraavaksi porukkaan syntyi ensimmäinen herrasmies; Elias. Elias on hauska! Hänellä on vähän niinkuin pilkettä silmäkulmassa. Hän viihtyy äidin sylissä ja katselee sieltä mielellään muiden touhuja. Hän on ehkä hiukan ujo, mutta olen ymmärtänyt, että kotona kyllä riittää vauhtia ja meininkiä! Elias on oikea vesipeto ja kovin iloisen oloinen herkkä pieni mies.

Tässä välissä syntyi meidän Eikka. Eikka on iloinen ja rohkea. Hyvin ennakkoluuloton tyyppi. Hän viihtyy sosiaalisissa tilanteissa ja omaa hyvinkin kovan pään (kestää iskut ja oman tahdon). Temperemanttia siis löytyy! Mutta on kuitenkin kiltti ja pääsääntöisesti tyytyväinen lapsi.

Nämä vauvat siis kaikki syntyivät alle neljän viikon sisään. Tarkalleen ikäeroa Liinalla ja Eikalla on 3 viikkoa ja 2 päivää. Aivan hassua. Varsinkin kun ollaan oltu ystäviä jo kauan ennen tätä. Osa jopa ekaluokasta saakka ovat tunteneet toisensa. Joku voisi luulla, että juttu oli suunniteltu.

Seuraavaksi porukkaan syntyi Irmeli. Irmeli on nyt vajaa 5kk ikäinen. Tyttö, jolla myöskin on jo oma tahto, eikä pelkää näyttää sitä. Hän on kovin kiinnostunut, mitä ympärillä tapahtuu ja ihmetteleekin usein silmät pyöreänä. Hän viihtyy seurassa, eikä hätkähdä ihan pienistä. Hänellä on suloinen hymy ja hän tykkääkin hymyillä.

Kopparainen on porukan nuorin. Nyt reilu 2kk ikäinen miehen alku jo kovasti seurailee, mutta eihän hän vielä kovin kauaa jaksaa olla hereillä. Komean hymyn hän saattaa virkeänä ollessaan vilauttaa ja tutkailee suurilla silmillään. Ääntä pienestä kyllä lähtee varsinkin puettaessa tai jos sattuu nälkä yllättämään. Kovasti jännitämme minkä nimen Koppis saa parin viikon päästä.

On todellakin onni omistaa tälläisiä (äiti)ystäviä. Suuri apu ja tuki ystävistä, jotka ovat samassa tilanteessa ja joiden kanssa voi puhua asioista aivan suoraan. Paljon on tullut hyödyllisiä vinkkejä ja vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Tässä porukassa on jaettu synnytyksen ja arjen kauhut ja ilot. Näiden naisten kanssa ei tule koskaan tylsää ja porukkahan aivan villiintyy kun lapset saa jättää kotiin ;) 

Kiitos ystävät!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti