Edelleen pitäisi malttaa leppäillä ja ottaa rauhassa. Helpommin sanottu kuin tehty. Olen liian menevää sorttia olemaan paikallani rauhassa lepäillen, mutta onneksi lääkäri ei määrännytkään pakko lepoa. Hieman ristisriitaisia tunnelmia ja ajatuksia ollut tästä raskausajasta viimeaikoina. Vaikka tämä odotus onkin ihaninta ja toivottua ja niin rakkautta täynnä, on tämä silti aika.. miten sitä sanoisi.. epämukavaa?! On jännittävää seurata vauvan kehitystä, vatsan kasvua ja omia tuntemuksia. Tulevaisuuden suunnitteluja ja vauvatarvikkeiden hipellystä. Ihanaa! Mutta on tässä ne huonotkin puolensa..
Hengästyn kokoajan helpommin ja helpommin ja imurointikin tuntuu jo aikamoiselta suoritukselta. Huono-olo tulee edelleen, jos ei säännöllisestä ruokailusta pidä huolta ja olo on välillä väsynyt ilman erikoista syytä. Närästys on jatkuvaa. Kipeitä supistuksia ei ole onneksi enää tullut viikkoon. Harjoitussupistuksia, niitä mitkä eivät ole kivuliaita, mutta hieman epämukavia, on tullut, mutta mielestäni ihan normaalisti. Selkäkin kestää kun muistaa sitä hieman varoa, eikä rasita sitä liiallisuuksilla. Eilisen ja tämänpäiväisen autossa istumisen jälkeen taas kuitenkin muistaa, että kuinka kipeä se selkä kipeimmillään onkin.
Vaikkakaan en ihan tuskastunut (vielä) olekkaan ja olo on onneksi kuitenkin suurinpiirtein hyvä, en kovinkaan innoissani ole tästä tilasta. Älkää käsittäkö väärin! Todella suurella innolla odotan vauvamme syntymistä! Välillä vatsaa silittelen ja mietin pienokaistamme. Pienet potkut, joita tuntuu tulevankin kokoajan useammin, tuntuvat ihanilta ja saavat oloni onnelliseksi. Sitä paljon puhuttua raskauden tuomaa hehkua en vain ole vielä tuntenut! Enkä usko, että tulen sitä tuntemaankaan. "Nauti odotuksesta!" "Toinen kolmannes on paras!" En oikein osaa nauttia olostani kankeana pullukkana, joka hengästyy jo kylkeä kääntäessä.
Hieman toki mietityttää, mitä on vielä luvassa tämän raskauden osalta. Viikkoja kuitenkin on aika paljon vielä edessä (n. 15) ja loppuaika tuskin ainakaan helpompaa tulee olemaan. Itsehän olen oikeasti päässyt kuitenkin tähän asti aika helpolla. Että ei kai pitäisi yhtään valittaa. Todella paljon huonomminkin asiat voisivat olla! Huonoimmilla hetkillä täytyy vain muistaa kuinka suuri ja upea "palkinto" tästä odottelusta onkaan luvassa. Vaikkei tämä ehkä minun elämäni parasta aikaa olekkaan, tämän kestän kyllä ja tämän tekisin aivan varmasti uudelleenkin :)
Hieman toki mietityttää, mitä on vielä luvassa tämän raskauden osalta. Viikkoja kuitenkin on aika paljon vielä edessä (n. 15) ja loppuaika tuskin ainakaan helpompaa tulee olemaan. Itsehän olen oikeasti päässyt kuitenkin tähän asti aika helpolla. Että ei kai pitäisi yhtään valittaa. Todella paljon huonomminkin asiat voisivat olla! Huonoimmilla hetkillä täytyy vain muistaa kuinka suuri ja upea "palkinto" tästä odottelusta onkaan luvassa. Vaikkei tämä ehkä minun elämäni parasta aikaa olekkaan, tämän kestän kyllä ja tämän tekisin aivan varmasti uudelleenkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti