Lomalla olon aikana naapurit olivat jo kaikki haravoineet omat pihansa ja yleiset nurmialueet, vain meidän piha loisti epäsiistinä mustuneista lehdistä. Aamulla siis oli tartuttava haravan varteen. Pari tuntia siinä meni, mutta nyt ei erotu enää meidän piha muista. Aikamoista hyötyliikuntaa se haravoiminen on. Kyllä siinä ihan hiki tuli ja käsivarsissa tuntui.
Sisko soitti iltapäivällä, että lähtisinkö hänen ja hänen nuorempien tyttäriensä kanssa uimahalliin. No sehän vain passasi! Kuusivuotiaan neidin kanssa opeteltiin uimaan ilman kellukkeita ja puolitoistavuotiaalla oli hirmuinen hinku vaan sukeltaa. Uudestaan ja uudestaan. Kuinka se olikaan niin hauskaa!
Mutta muistan itsekkin kuinka super mahtavia uimahallireissut olivat lapsena. Kaiken kruunasi, jos sai kahviosta ostaa vielä lähtiessä karkkia. Isot lasipurkit tiskillä täynnä erilaisia namimellejä, mistä sitten piti valita, mitä ottaa ja kuinka paljon. "20 pennillä nallekarkkeja, 50 pennillä liitulakuja ja 30 pennillä punaisia veneitä" Ja täti laski ja laittoi pussiin. Ja miten herkullisilta ne uimahallista ostetut karkit maistuivatkaan sitten kotimatkalla autossa.
Enää ei uimahalli reissut itsellä ole niin ikimuistoisia. Tosin, joskus uimahallin saunakeskustelut ovat hyvinkin mieleen painuvia. Välillä pitää ihan ihmetellä, että eivätkö ihmiset yhtään mieti, mistä keskenään yleisessä saunassa höpöttävät. Omista henkilökohtaisista asioistaan, työpaikan hekilökohtaisista asioista, oman lapsen kasvatuksesta, naapurin tavasta kasvattaa omat lapsensa, lääkäri käynneistä ja mikä oudointa, arvostellaan ja juorutaan jostain työkaverista, naapurista tai muusta henkilöstä, joka ei ole paikalla. Siinä niin vaan kaikkien kuullen. En ymmärrä.
"Jos sinulla ei ole mitään järkevää sanottavaa, älä sano mitään" -Rumpali-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti