Lapsen kanssa on vilkasta. Meno on niin hurjaa, että en tahdo pysyä perässä. Ensimmäinen taisteluhaavakin on jo saatu, nimittäin musta silmä. Eikka otti tuolin kanssa yhteen. Voittajasta en ole varma, sillä siinä kisassa molemmat selätettiin.
Illat ovat venyneet öiksi ja yöt välillä jo melkein aamun puolelle, sillä jos ei minua ole valvottanut lapsi olen katsonut Grayn anatomiaa. Olen siis aivan koukussa! Bongasin kyseisen sarjan siis vasta nyt ja katsomistahan riittää monen kauden verran. Sarja todella tempaisee mukaansa, eikä illalla malta mennä nukkumaan kun pitää katsoa vielä yksi jakso.. ja yksi.. ja yksi..
Järjestimpä tuossa Nosh kutsutkin ja tupa täyttyi naisista ja lapsista. Ihania uutuuksia! Valinnan vaikeus iski. Eikalle tilasin (ylläripylläri) raitaa. Housut tilasin kutsuilta ja aikaisemmin netin kautta tilasin paidan. Tilasin myös samalla kummitytölle joululahjan, sillä hän näytti niin ihastuttavalta sovittaessaan uutta taskumekkoa. Oma tilaukseni menikin ihan uusiksi kun en osannut päättää. Enkä oikein kyllä osaa päättää vieläkään.
Kävin hieman totuttelemassa työelämäänkin. Voi miten mukavalta se tuntui. Todella kivaa vaihtelua tähän vauva-arkeen. Vaikka toki viihdyn myös kotona lapsen kanssa, mutta onhan se niin erilaista. Töissä saa olla ajattelematta kotiarjen pyörittämistä, saa aikuista seuraa ja pienen tauon lapsen hoidon vastuusta. Mutta on töistä ihana palata kotiinkin ja kyllä työpäivän aikana ehti ikäväkin jo hieman tulla. Helmikuun alussa äitiyslomani loppuu ja pitäisi päättää mitä sitten. Jonkinlainen ajatus ja suunnitelma asiasta on, mutta moni asia pitää vielä varmistaa.
Joulu valmistelut ovat käynnissä. Jouluvalot on asennettu, piparkakkutalo koristeltu, joululaatikot odottavat pakastimessa, joululahjojakin on jo ostettu (hyvin aikaista minulta), lapsen jouluvaatteet tonttulakkia myöten hommattu ja jouluherkkujen maistelu on aloitettu. Vielä puuttuu osa lahjoista, suurinosa jouluruuista (jopa kinkku) ja joulukuusen koristeista. Koko kuusi on muutenkin ongelma! Haluan ehdottomasti kuusen ja vieläpä aidon ja oikean, sillä mikään ei tuo paremmin joulun tunnelmaa kuin kuusi. Uskon myös, että Eikka on samaa mieltä. Kauniit pallot, kimaltavat nauhat ja säihkyvät valot, ovat varmasti lapsen mieleen. Minnehän sen kuusen laittaisi, ettei joulu ihan kokonaa mene vahtiessa kuusta ja lasta. Miten teidän perheissä joulukuusi asia hoituu kun on pieniä talossa?
Haha avasin äsken tämän kirjoituksen ja Taavi näki tuon tennarikuvan ja tokaisi "äitillä tollasia". Hihii. Mutta ihana tunnelmakuva, jee joulu. <3 Kiitos kutsuista, oli taas niin mukavaa. <3
VastaaPoista