Pieni mies syntyi vauhdilla perjantai-lauantai vastaisena yönä kello 01.52. Mittaa oli 49cm ja painoa 3270g. Raskausviikkoja 37+4.
Supistukset ja huonoolo kiusasi hieman jo torstai-iltana, mutta supistukset olivat hyvin vaisuja ja menivät kyllä sitten yöksi ohi. Aamulla supisteli taas hieman kevyesti, mutta puolenpäivän aikaan sitten tuli ensimmäinen jo hiukan napakampi sysäys. Kävin kuitenkin vielä veljeni kanssa lounaalla ja vanhempieni luona kylässä päivällä. Seitsämän aikaan illalla lähdettiin sitten ajelemaan sairaalaan, jossa olimme perilä hieman ennen kahdeksaa.
Synnytys oli käynnistynyt ja pääsimme odotushuoneeseen odottamaan sen etenemistä. Kipupiikin sain siinä kymmeneltä ja lapsivesi holahti itsekseen puoliltaöin. Siitä se sitten lähtikin! Kätilö lähti valmistelemaan synnytyssalia ja minä pyysin epiduraalia. Kipupiikin vaikutus oli lakannut ja supistukset olivat todella kipeitä. Synnytysaliin siirryttiin hieman yhden jälkeen ja lapsi olikin maailmassa hieman ennen kahta! Epiduraali ja muut kivunlievitykset jäi siinä rytäkässä saamatta, mutta niimpä siitä vaan selvittiin pojan kanssa molemmat hienosti. Isä myös pärjäsi loistavasti! :)
En todella vielä sairaalaan lähtiessäkään itse uskonut, että pikkuinen sieltä olisi niin pian tulollaan. Manailtiin I:n kanssa vielä 10 min ennen lapsiveden menoa, että varmaan menee koko viikonloppu sairaalassa odotellessa! :D
Voi tätä onnea!! Nyt vieressäni pötköttää maailman ihanin ihminen <3 Hän näyttää aivan isältään, mutta tuntuu olevan yhtä vaativa ja tempperamenttinen kuin äitinsä :)
Mua ihan nauratti, kun näin Ernestin kuvan :D Ihan on isänsä kopio. Monia vauvoja tässä seuranneena voin todeta, että kyllä se naama siitä tasottuu enemmän äidin näköseks ;)
VastaaPoistaOnnea koko perheelle! Mä täällä salaa kaipasin tyttöä välillä jollekin, mutta poika on hyvä vaihtoehto myös ;)