Eilen, maanataina, ystäväni ja hänen lastensa kanssa otimme aamulla suunnaksi Hankasalmen. Lähdimme vanhan luokkakaverimme Millan luo. Olimme samalla luokalla ala-asteen ajan. Minä tunsi Millan jo ennen kuin kouluun menimme. Liian harvoin on tullut yläasteen jälkeen nähtyä. Parasta on, että edelleen löytyy juteltavaa yllin kyllin, eikä tunnelma ole yhtään jännittynyt tai väkinäinen.
Pihaan päästyämme meitä olivat vastassa Milla ja hänen tyttärensä. Aivan kuin Milla itse pienenä! :) Pieni pellavapää!
Milla asuu vanhassa omakotitalossa miehensä ja kolmen ihanan lapsensa kanssa. Pihapiiristä löytyi "kotieläin-tarha". Muutama ankka, kaksi pupua, pari kukkoa; Prinsessa ja Jahtaaja, sekä kana nimeltä Felix.
Ihana talo ja ihanaakin ihanampi piha! Upeat vanhat rakennukset pihassa odottivat remonttimiestä, mutta Millan kertossa suunnitelmiaan pystyi kuvittelemaan miltä talo ja piharakennukset näyttäisivät valmiina. Upeita ideoita odottamassa toteuttajaa. Takapihan kaurapelto kruunasi maisemat isolta terassilta saunarakennuksen päädystä.
Ihana talo ja ihanaakin ihanampi piha! Upeat vanhat rakennukset pihassa odottivat remonttimiestä, mutta Millan kertossa suunnitelmiaan pystyi kuvittelemaan miltä talo ja piharakennukset näyttäisivät valmiina. Upeita ideoita odottamassa toteuttajaa. Takapihan kaurapelto kruunasi maisemat isolta terassilta saunarakennuksen päädystä.
Oli niin mukava nähdä! Juteltavaa olisi riittänyt vielä vaikka kuinka moneksi tunniksi, mutta kotiin piti lähteä. Toivottavasti nähdään pian taas!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti